Heikin tapaus

Heikki oli aina ollut herkkä reagoimaan erilaisiin elämäntapahtumiin. Peruskoulussa koepäivät jännittivät ja aiheuttivat jo edellisinä päivinä mahakipua, päänsärkyä, joskus jopa unettomuutta. Lukiossa opiskelu sujui ensimmäisenä vuonna kohtalaisesti, mutta toisena vuonna tuli vaikeuksia. Opiskelu ja selviytyminen kursseista alkoivat vaatia yhä enemmän voimia ja keskittymistä. Heikin suhteet hänen vanhempiinsa kiristyi ja hänen kaverinsa sairastui vakavasti. Heikki alkoi tarkkailla itseään paljon, että hän huomaisi, jos joku tauti tai sairaus on iskenyt häneenkin. Näin hän alkoi stressata myös omasta terveydestään ja kärsi unettomuudesta. Väsyneenä ei opiskelusta oikeen tullut mitään. Heikki luuli koko ajan että häntä tuijotetaan ja hänen selviytymistään arvioidaan. Perjantai-iltasella kauppa-asioilla tuli paha tilanne. Heikistä tuntui, että häntä tuijotettiin, hänen kurkkuaan alkoi kuristaa, sydän alkoi hakata ja päässä kohista. Tuntui siltä, että tajunta oli menemässä. Heikki jätti ostoskorin ja ryntäsi kassajonon ohi ulos. Hän istui syrjäisellä penkillä, ja vähitellen tilanne tasoittui. Näin hän alkoi epäillä kärsivänsä jostain sairaudesta. Heikki päätti vältellä yleisiä paikkoja ja öisin hän valvoi miettien erilaisia sairauksia.

Muutamat ihmiset jännittävät kokeita enemmän kuin toiset. Kun jännittää kokeita tavallista enemmän, niin tulisi yrittää rentoutua ja ajatella että hyvin ne menevät. Heikki olisi voinut keksiä itselleen jotakin kivaa tekemistä, josta hän nauttisi. Jos ei yöllä saa unta jännittämisen takia, niin siihen tulisi hakea apua. Väsyneenä kokeet eivät mene hyvin. Heikki olisi tietenkin voinut mennä koulun terveydenhoitajalle puhumaan jännittämisestään ja näin olisi saanut heti apua ongelmaansa.

Lukion toinen vuosi on todellakin rankempi, kuin ensimmäinen vuosi. Kuitenkaan ei saa stressata liikaa. Pitkäaikainen stressi alentaa ihmisen psyykkistä toimintakykyä ja se lisää unettomuutta, keskittymiskyvyn vaikeuksia ja muistivaikeuksia. Joka päivä pitäisi olla hieman sitä vapaa-aikaakin ja antaa itselleen edes hetki rentoutua. Koulussa ainakin opettajien tulisi huomata, jos joku oppilas näyttäisi olevan yliväsynyt. Heikki olisi tällöinkin voinut kääntyä terveydenhoitajan puoleen.
Heikin ystävä sairastui vakavasti ja se laittoi Heikin ajattelemaan liikaa ja tarkkailemaan itseään. Samalla myös hänen suhteensa vanhempiin kiristyi. Kun on monta vastoinkäymistä kerralla, voi tuntua siltä ettei mistään tule mitään. Kaverin vakava sairastuminen voi olla nuorelle henkilölle todella kova pala, jos hän ei vielä osaa käsitellä asiaa oikein. Kotona vanhempien olisi jo pitänyt huomata, ettei Heikillä ole kaikki kunnossa. Tällaisista tilanteista voi seurata masennusta ja muita vakavia psyykkisiä sairauksia. Heikin pitäisi yrittää keventää elämäänsä, eikä asettaa itseään noin tiukille umpikujaan. Heikille avuksi voisivat olla psykologit että hän saisi puhuttua asioista. Vaikeista (ja miksi ei myös kivoistakin asioista) kannattaa puhua jollekin toiselle. Asioita ei pidä jäädä hautomaan yksin, sillä siitä ei seuraa yleensä mitään hyvää.
Kun huomaa kärsivänsä unettomuudesta, niin pitäisi hakea apua, sillä unettomuus on usein masennuksen merkki. Heikki luultavasti tarvitsisi unilääkkeitä. Pian Heikki palaa aivan loppuun, jos hän ei edes nuku öisin. On todella harhaluuloista kuvitella, että toiset tuijottavat ja arvostelevat suorituksia koko ajan. Heikki oli siis todella väsynyt ja pelkäsi että toiset huomaavat sen. Harhaluulot kertovat jo vakavista psyykkisistä oireista.
Heikillä alkoi esiintyä paniikkikohtauksen oireita kaupassa käydessään, sillä hän joutui yhtä-äkkiä kauhun valtaan. Heikin tilanne on mennyt todella pahaksi tässä vaiheessa. Hänellä on ahdistusta, joka ilmenee myös paniikkina ja estää Heikkiä elämästä. Heikki on koko ajan huolestunut ja pelokas. Heikillä voi olla myös masennusta, sillä hänen oireensa ovat : unihäiriöt, todellisuus vääristynyt, itsetunnon heikkeneminen, keskittymisvaikeudet ja kiinnostuksen puute. Stressaaminen pahentaa entisestään Heikin tilannetta.
Heikin ystävänä olisin huomannut aikaisessa vaiheessa, että Heikillä ei ole kaikki kunnossa. Olisin ensimmäisenä ottanut asian puheeksi Heikin vanhempien kanssa ja sitten pakottaisin Heikin psykologin puheille ja lääkäriin.

Linkkejä, joista henkilölle voisi olla apua:

http://www.masennus.com/oireet.htm

http://www.eu.gw.com/anxiety/ahdistus.html

http://personal.inet.fi/koti/mielipaikka/jannittamisesta.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Paniikkih%C3%A4iri%C3%B6

http://fi.wikipedia.org/wiki/Unettomuus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleistynyt_ahdistuneisuush%C3%A4iri%C3%B6

Lähteet

Lähteet:

-terveystiedon kirja : VIRTAA, terveys ja tutkimus
-http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Tuki- ja liinkuntaelinten sairaudet lyhennetään sanalla TULE. Ne ovat keskeisiä varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeiden sekä lyhytaikaisten sairauspoissaolojen syitä. Nivelrikko, nivelreuma, alaselän kivut, niska-hartiaseudun vaivat ja iskias ovat tyypillisiä esimerkkejä TULE-sairauksista.

http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=sae06000

Syövät

Solunjakautuessa epänormaalisti ja siitä syntyvää kasvainta kutsutaan syöväksi. Kasvain lähettää etäpesäkkeitä ympäri kehoa. Miehillä yleisin syöpä on eturauhasen syöpä, naisilla puolestaan yleisimmät ovat rinta- ja sukuelinsyövät. Syövän riskejä ovat elintavat, ympäristö ja perimä. Nykyisin syövät todetaan ajoissa ja hoitomenetelmät ovat parantuneet, joten syöpää sairastavien ennuste on parantunut.

http://www.glaxosmithkline.fi/terveytesi/syopa.html

Sydän-ja verisuonitaudit

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suuri kuolleisuuden aiheuttaja. Yleisimpiä sydän- ja verisuonisairauksia ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, aivokierronhäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. Juuri elintavat vaikuttavat hyvinkin paljon näihin tauteihin. Tupakointi, lihavuus, ruokavalio ja alkoholi ovat esimerkkejä sairastumisen riskiä lisäävistä tekijoistä.

http://www.astrazeneca.fi/article/500100.aspx

Mielenterveyden ongelmat

Ihmisillä on joskus hyviä ja myös huonoja aikoja, sillä jokaisella tulee olemaan joskus vastoinkäymisiä. Läheisen kuolema, työpaineet tai vaikka huonot ihmissuhteet voivat saada ihmisen masentuneenoloiseksi. Yleensä vastoinkäymisistä selvitään, mutta joissakin tapauksissa henkilö voi sairastua. Masennus, itsemurhat ja psykoosit ovat mielenterveyden ongelmia. Kun toiminta, käytös, mielialat ja tunteet vaikeuttavat yleistä toimeentuloa ja toimintakykyä, niin puhutaan mielenterveyden ongelmista.

http://www.masennus.com/

Yleisesti

Taudit ovat ihmisillä nykyisin elintapasairauksia. Yleisimmät taudit ovat sydän- ja verisuonisairaudet, syövät, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden ongelmat. Terveellisillä elämäntavoilla näiden tautien sairastumisriskiä voisi vähentää huomattavasti. Tekijät, jotka lisäävät sairastumisriskiä, ovat elintavat (tupakointi ja muut päihteet, liikunta, ruokavalio), perimä ja elinolot. Tyypin 2 diaetes on hyvä esimerkki elintapasairaudesta. Siihen vaikuttavat vähäinen liikunta ja ylipaino.

http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=suo&p_selaus=4598